Tervehdys!

Tänne kuuluu niin täyttä elämää, ettei juurikaan ehdi blogiin enää kuvia lätkiä. Onneksi suurin hektisyys on helpottanut, koska kaikki alkavat tervehtyä. Kun melkein joka päivä on lääkärireissu, apteekkireissu, eikä öitäkään nukuta, alkaa väsyä. Mulla oli myös tentti eilen, joten siihenkin luin aina jossain rakosessa. Olen saanut paljon hierottavia, kiitos teille, jos tätä luette. =) Mamman apu onkin nyt ollut taivaallista. Vaikka on kiire, väsynyt ja paljon työtä; tiskit häviävät, vauvan vaippa vaihtuu, vauva saa ruokaa, nukutetaan, pyykit peseytyvät jne... ITSESTÄÄN! ;)

Nyt on viikon huiliaika... eli jätän yhden tentin väliin, olen taas kiihdyttänyt tahtia aivan turhan nopeaksi. Kuvia siis viime päivistä luvassa ja varmaan tulevistakin päivistä. =)

PALJON ILOA JA VALOA JA VOIMIA SYKSYYN KOULUA ALOITTAVILLE KUMMITYTÖILLE JA VAUVAKUMMITYTÖLLE (kröhöm... joka ei kyllä enää ole vauva...), YSTÄVILLE, TUTTAVILLE, VANHOILLE OPPILAILLENI, HEIDÄN PERHEILLEEN JA TIETENKIN SUKULAISILLE!!!

Ja terveisiä tietty aussikamuillekin...odotellaan varmaan kevään lämpöä jo kaikki! =)

Kuvaksi yksi mamman näppäys. Hän on myös rakastunut näihin queenslandereihin eli paikallisiin "rintamamiestaloihin"... voisi ehkä sanoa! =)

Kuvarepertuaari mamman kamerasta

Tässä vielä viimeisen viikon sisältöä kuvina, nyt otokset ovat mamman kamerasta. Viikko on muuten mennyt ÄKKIÄ! Vieläkin olemme täpinöissämme ja riemulla ei ole rajoja, mutta alamme hieman asettua. Tottua. =)

Juuri saavuttu perille kentältä, meidän kotimme kuistilla.


Kävelyltä samaisena päivänä aamiaisen jälkeen. Äiti oli todella pirteä ja virkeä; ehkä lennot menivät sopivasti aikaeroa ajatellen ja sitten omien sanojensa mukaan on tietenkin niin kivaa olla taas läheistensä kanssa, että siitä saa paljon energiaa. Niin, tässä äiti on itsekin kalastamisesta tykkäävänä bongannut kalastajia rannalla. (Vai pitäisikö sanoa kalaMIEHIÄ rannalla...heh heh...)


Äiti menossa eka kertaa kävelylle Amoksen kanssa.


Seuraavana päivänä kävimme kaksin (+ vauva) asioilla ja kahvilla. Oli ihanaa istua vakkarikahvilassa oman äidin kanssa. =)


Arkitouhuja. Mamman iloinen apulainen pyykkipuuhissa.


To ja pe meni lääkäreissä ja sairastaessa. Kävimme kyllä ostoksilla; ostimme mm. patterin. Juu, vielä on kylmiä öitä piisannut ja kuten olen monesti maininnut, meidän talomme on todella jäähtyvää sorttia.


Yksi pikku nuhanenä pyllypyykillä.


Kävelyllä Alman, Osmon ja Amoksen kanssa. Äiti on kovasti tykännyt kävellä täällä lähiympäristössä ihaillen luontoa, lintuja, kauniita taloja ja tervehtinyt ohikulkevia iloisia ihmisiä jo tottuneesti.


Sunnuntaina (eilen) vietimme retkipäivän. Ajelimme Byron Bay:hin, mikä on Australian itäisin kolkka. Kuvat puhukoot puolestaan.


Tänään ovat kaikki sairastelijat jo paljon parempivointisia. Mä olen saanut luettua tenttiin, suunniteltua opintoja ja hierottuakin. Aika kivaa! =) Jani ollut taas tietenkin töissä, mamman ja Amoksen kanssa asioilla yms. Lapsilla oli koulupäivä. Ke ja to tulevatkin olemaan vapaita. Kohta lähdemme puistoon, huomenna ja keskiviikkona on paljon puuhaa, eli kuulemisiin ehkä keskiviikkona tai torstaina!

Lisää suomalaisia Brisbaneen - ja muita meidän kuulumisiamme

Hain tänään Taskisen perheen kentältä ja vein motelliinsa. Olipas kutkuttavaa päästä seuraamaan tuoreeltaan perheen muuttoa toiselle puolelle maapalloa. On niin hyvin mielessä vielä oma tulo, että kyllä muistoja ja tapahtumia vilisi mielessä. Tänne vaan muutkin sitä harkitsevat! =) Lentokenttä on tunteita herättävä paikka. Itkin monesti ennen kuin Taskisten perheä näkyikään, kun näin erilaisia tapaamisia; aikuiset lapset saivat vanhempansa kylään, tai rakastetut tapasivat toisiaan, voi nyyhkis... niitä haleja, pusuja ja itkuja, kiljahduksia, riemua, iloa, onnea!!! Ihan kuin olisin ollut raskaana, sen verran herkästi vetistelin siellä. (Tiedoksi anopille ja muille: en ole raskaana. ) HEH!

Tässä Kai, Kati, Aleksi, Laura ja Luka-vauva Australian elämänsä aivan ensiminuuteilla ja -metreillä.


Tapasin muuten kentällä Somervillenkin perheen...Reeta ja lapset olivat tulleet vähän aiemmalla lennolla. Harmi, etten kuvannut heitä. =)

Muita meidän kuulumisiamme. Jani on töissä Sunshine coastilla; kisat taas siellä. Menemme ehkä jo ensi lauantaina hänen kisojaan katsomaan. Lapset ovat vähän parempia, paitsi Osmo. Pitänee viedä hänet maanantaina taas lääkärille. Mamman kanssa on mukavaa ja hauskaa ja arki tuntuu ziljoona kertaa kevyemmältä, kun on apua...lasten kanssa olemisessa, ruuanlaitossa, jälkien siivoamisessa... taivas maan päällä!!! =) Ja tietenkin seura on mitä parhainta!

Menen jatkamaan tenttiin lukua! Mukavaa viikonloppua ihan kaikille!!!

Mammakuvia!!! =)

Hassua! Tuntuu kuin äiti olisi ollut täällä aina. Tavallaan siis. Ihanan luontevasti hän tuli yhdeksi perheen jäseneksemme ja löysi paikkansa heti. Voi että on mahtavaa höpöttää ja tietää, että tätä ihanuutta nyt riittää pitkän aikaa!!! Sanomattakin selvää, mutta sanotaan kuitenkin, että lapset ovat 7. taivaassa ja me aikuiset nautimme toinen toistemme seurasta, jutuista ja vanhoista tutuista vitseistä toinen toisillemme! Kivaa kuulla kaikenlaisia kuulumisia sukulaisista, ystävistä, tuttavista ja Suomesta yleensäkin.

Hauskaa on myös kuulla tuoreita havaintoja täältä. Samoja ne ovat, joita mekin teimme, mutta joihin olemme tottuneet. Esimerkiksi... ostokset pakataan kasseihin suoraan, Suomessahan ne piti tosiaan itse pakata. Ja muovipussit eivät maksa täällä. Ilta pimenee aikaisin verrattuna Suomen kesään. Ihmiset ovat täällä ystävällisiä. Äiti on aivan innoissaan ja "ihmeissään" ystävällisestä rupattelusta ja kohtelusta joka paikassa. Hän haluaa kovasti myös ajaa autoa, kun on aina kiipeämässä rattiin, mutta muuttaa sitten aina mielensä ja menee auton vasemmalle etuistuimelle kyytiin vaan. ;)

Lisäksi on aivan mahtavaa näyttää paikkoja ja kertoilla asioista.

KUVIA:

Ekasta päivästä:


Vietiin mamma kävelylle rantaan.


Lempipuuhassaan; etsimässä kuvauskohteita.


Tämä on toisen päivän kävelystä.



Olemme nautiskelleet suomisuklaasta, kahvista, lehdistä ja kirjoista. =) Ja Vesa-veljeni lähetti suomipoppia! Vähäks siistiiii! =)=)=)


Mamman kamerassa on paljon ihania kuvia, lisäilen niitä varmaan jälkeen päin. Tässä vielä ekan päivän tervetuliaiskuohut! =)


Tylsä sattuma on ollut, että kaikki isot lapset ovat olleet TODELLA huonossa kunnossa, todella kipeitä. Ja eka kertaa vauva-Amoskin on kipeä juuri nyt. Hänellä on ollut kuumetta 3 päivää, 2 yönä lähes vain itki, viime yö oli vähän parempi. Tänään olimme lääkärissä ja pikkaraisella oli korvatulehdus ja nielutulehdus.

Mutta sairastelu ei nyt tahtia ja iloa haittaa...kieltämättä kyllä väsyttää!

6.8. Amos 6 kk

Eilen 6.8. Amos täytti puoli vuotta. Hän on potra poika, joka on luonteeltaan rauhallinen. Täsä vaiheessa hän on myös kärsivällinen, hyväntuulinen, sopeutuvainen ja kovin nauravainen. Hänellä on 4 hammasta, painoa on "paljon", jos mittarina ovat äidin käsivarret ja hartiat. (Kilot selviävät neuvolassa ensi viikolla.) Hän liikkuu itsensä ympäri ja eteen- ja taaksepäin. Konttausasennossa hän on aika ajoin, ilme on silloin hämmästynyt ja innostunut. Siinä hän heijaa itseään ja kiekuu!

Hän sairastui nyt ekan kerran, mikä on tietenkin tosi harmillista. Kova kuume nousi ed. yönä, on nuhaa jne. Hän on kyllä vähän parempi, että toivottavasti tästä toipuu pian.

Juhlittiin perinteisesti, eli meidän perheessämme se tarkoittaa sitä, että vauva saa minipienen maistiaisen kakkua, seuraava herkkumaistiainen tuleekin vasta 1-vuotiskakusta. Nyt ei leivottu puolivuotiselle puolikasta kakkua, kuten on aiemmin tehty, nyt tehtiin pikaleivoksia.


Äiti tarjosi pientä nuolaisua mansikasta...


...mutta nopeammin kuin ääni kävivät kädet!!! Alma sai kuvan. Amos pääsi siis kunnolla kakun makuun! =)

Turkulainen otsikko: NO NYSSE TULI! =)

Nimittäin mamma!!! Ei voi sanoin kuvata ilon määrää ja jälleennäkemisen riemun tunteita!!!

Pari kuvaa ennen kuin herätän mamman pikku levolta.

Odottelua kentällä...


...odottelua...


...ja odottelua...



...ja odotuksen palkkio! =)=)=)


Mamma sai mitalin, jossa lukee "1. palkinto yksin Australiaan matkustamisesta".

Mamma tutustuu nuorimmaiseen (toistaiseksi...) lapsenlapseensa kuohuviinilasin kera. Olipa mukava juhlia aamulla kuohujen kera. =)


Hän ehti jo yhden puuroannoksenkin syöttää.


No, juttuni jatkuisi kuvaillen jokaista hetkeä aamu kahdeksasta alkaen yksityiskohtaisesti ja kuvia on jo varmaan sata...mutta nyt kokkailujen pariin... päivitän blogia, jos maltan...voi olla, ettei hetkeen malta. =)

Kävelyllä olemme jo käyneet, mutta pitää ottaa rauhassa muutaman päivän verran. Lasten ilmeet ovat sellaiset, ettei noita ilmeitä olekaan vähään aikaan nähty! =)

Mamman odottelua...edelleen...

Täällä ollaan vähän hepulissa. Mamman kone lähestyy Tokiota... siellä sitten monehkon tunnin odotus ja yöllä kohti Brisbanea ja meitä! Huih! Onneksi on puuhaa koko ajan, niin aika kuluu nopeasti.

Kun tänne tuli, oli totuttava elämään fyysisesti ilman läheisiä. Toki läheiset ovat jutuissa, ajatuksissa ja sydämissä aina, mutta ei voi poiketa kylään, kutsua kylään tms. Nyt tuntuu paitsi etuoikeutetulta, ihanalta, kivalta, mukavalta, hauskalta, innostavalta ja mahtavalta saada Suomesta omat vanhemmat tänne putkeen, myös tavallaan oudolta. =) Olemme niin tottuneet elelemään keskenämme, olemaan ilman lastenvahteja ym. niin vuoden tauon jälkeen tuntuu kutkuttavam jännältäkin saada perhettä kasvamaan isovanhemmilla ja apukin on suoraan sanottuna enemmän kuin tervetullutta ja tarpeen. =)

Että tervetuloa vaan sitten mamman jälkeen pappa, Sirpa, mummi ja vaari - ja Henna ja Otto!!! =)

Amos tänään aamulla. Ylhäälläkin on nyt 2 hampia; yhteensä siis 4.


Oltiin ostoksilla Janin tultua töistä (ja ennen uudelleen töihin menoa...), sieltä muutama kuva. Almakin oli mukana, kun oli kipeä, eikä voinut mennä kouluun. Iskä ja tytär vähän poski poskea vasten.


Ja äiree ja pikkupoika.


Oltiin kaffella.


Murunen muffinssia maistiaisiksi, eka kertaa, vähän niinkuin hampaiden kunniaksi... vaikkapa. =)


Sen jälkeen hypnotisoitunut katse muffinssiin...lisää, kiitos! =)

Lauantain kulkua

Otsolla oli afl-matsi; voittivat taas... lupaavalta alkaa näyttää jatkoon pääsy. Tässä Otsis juoksee vaihtoon.


Herra Ruutukin oli katsomossa. =) Lotta ja Otso pelaavat samassa joukkueessa.


Janilla ollut pitkä työpäivä kisoissa, ei ole vieläkään kotona. Muuta löpinää... Amos on nukkunut viikon sisällä 4 yötä syömättä ja ne 3 yötä syonyt aamuyöstä...näyttää siis aika lupaavalta. =) Hänellä puhkesi kolmas hammas tänään, se ei tunnu vielä, mutta ikenessä on selvä reikä! Tuntuu varmaan parin päivän sisällä. Alma on kipeä... Pojatkin vähän (paitsi onneksi Amos on terve). Itse olen pitänyt opinnoista breikkiä; alkoi mennä liian lujaa. Ja kyllä nyt akut ovatkin latautuneet mukavasti.

Meillä valmistaudutaan mamman tuloon! =)

Kaivetaan ruusulakanat kaapista.


Tehdään kauppalistaa, että löytyisi kaapista, teki mamman sitten mieli kaurapuuroa, grillipihviä, suklaata tai hedelmiä.


Reseptejä kaivetaan esiin ylähyllyn pölyistä, kun suunnitellaan herkkuaterioita. (Alkuajan aterioita...kai me äkkiä siirrymme kaurapuuroaamiaisiin ja "jotainnopeesti" -ruokaan.) =)


Punaviiniä on TIETENKIN oltava, vai mitä mamma!!! =)


Pöydät hinkataan kiiltäviksi, että on kivempi syötellä Amos-vauvaa sen ääressä. (Tunnustus: itse raivaamme 10 cm2 tilan pöydän nurkkaan, josta -oho- löytyykin viime aterian tähteet, jotka unohdin pyyhkiä...)


Ulkokalusteetkin pestiin.


Amokselle hoetaan "sulla on kuule mamma ja se mamma tulee 4 yön päästä". (Amos on alkanut harjoitella ryömimistä ja konttaamista...kuvassa hän ryömii.)


Jänskää, ihanaa!

Säästä vähäsen vielä...kiinnostuneille... =)

Muutama asia on tullut mieleeni vielä säähän liittyen. Mm. yksi sähköpostikysely lämmityssysteemeistä aiheutti sen, että ajattelin siitä vielä kirjoittaa yleisestikin.

Niin... että siksi meillä on kylmä, kun tätä taloa ei ole mitenkään eristetty. Ehkä otan kuvia myöhemmin, mutta lisäksi esim. vessojen ja kylppärin ikkunoissa on avoimet tuuletusaukot, eli siis ilma pääsee ihan suoraan sisään. Ikkunoista vetää...niistä TUULEE. Seinät hohkavat öisin jääkylmää ilmaa, koska siis ei ole niitä eristeitä. Se on vähän kuin menisi mökille marraskuussa, muttei lämmittäisi pattereilla tai varaavalla takalla mökkiä, eikä käyttäisi edes avotakkaa.

Eli peiton alla on ihan jees, mutta kun aamulla nousee, on semmonen kalikalikalikali-horkka!

Mutta siihen on itseasiassa tottunut! =)

Muista taloista... tiedän, että on hyvin yleistä, että taloja EI ole eristetty. Mutta on varmasti myös taloja (ainakin uudempia), joita on eristetty. Tiedämme myös, että useilla on sellaisia laitteita, jotka jäähdyttävät huoneet kesällä ja puhaltavat lämmintä talvella.

Meidän taloomme sellaista ei kannata hankkia, koska kaikki kylmä/lämmin menisi harakoille, koska tämä talo on -kuten todettu- hyvin reikäinen.

Tämä on siis naisen sanoin selontekoa aiheesta...

Ja vielä, että päivisin on ollut vaihtelevaa, vain muutama päivä sitten oli kylmä päivä, mutta esimerkiksi tänään oli toppikeli!