Meillä on aina ollut kiinnostusta asua perheen kanssa jonkin aikaa muualla kuin Suomessa. Hiihtolomalla 2005 päätimme alkaa yrittää tehdä jotakin asian toteutumisen hyväksi.
Ensiksi mietittiin, että minne? Halusimme lämpimään ilmastoon ja osaamme vain englantia, joten Australia tuli nopeasti mieleen.
Sitten mietittiin, että miten? Ymmärsimme tarvitsevamme viisumin, joten aloimme ottaa selville, minkälaisen viisumin tarvitsemme ja onko meillä mahdollisuus saada se!
Lukuisten tuntien jälkeen netissä kokonaisuus alkoi hahmottua ja sitten kesällä 2005 Nina valmistautui pakolliseen englanninkielikokeeseen, mikä ratkaisisi oleellisimman: jos se ei menisi läpi, unelma menisi samantien pirstaleiksi! MUTTA ...niin se vaan meni suoritus läpi! Siitä reissusta ei ole kuvia, mutta tässä muistoksi IELTS- preppauspaketti kyseiseen testiin:
Siitä jatkui sitten viisumiprosessi... Eli seuraavaksi alettiin haalia tarvittavia liitteitä; esimerkiksi virkatodistukset kaikista viidestä, passit kaikille viidelle, käännättää työtodistuksia ja opiskelupapereita jne. Tässä kuva siitä vaiheesta, kun olemme täyttämässä monisivuista hakemusta ja tarkistamassa viimeistä kertaa, että kaikki tarvittava on nyt menossa kuoreen. Postiin nivaska lähti 17.12.2005.
Sitten lokakuussa 2006 tuli "jatkoon pääsy", eli pyydettiin lääkärintodistukset, rikosrekisteriotteet ja Janin piti suorittaa IELTS (se enkun koe, tosin eri tasoinen ja vähemmin pistein kuin Ninan -onneksi). Sitten lähtivät ne paperit matkaan. Tässä juhlimme perheen kesken "jatkoon pääsyä" (saunan jälkeen, kuten lasten juhla-asuista voi päätellä...).
Tässä siis kilistellään jatkoon pääsyä lokakuussa 2006.
Sitten... se suurin juhlan aihe tuli postissa 7.12.2006, eli tieto viisumin myöntämisestä!!! Ja tässä juhlitaan sitä!
Lasten ja aikuisten juomat valmiina. (Kuohuviinin sain Hennalta läpäistyäni IELTS:in elokuussa 2005).
Tässä lasten jännittyneet, ARVAAVAT ilmeet odttaessaan, että MITÄ me NYT juhlitaan???
JEEEEEEEEEEEE!!!!
EI VOI OLLA TOTTA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
VIHDOINKIN!!!
Ja taas KIPPIS!!!
Passit piti vielä postittaa Berliiniin, Australian lähimpään suurlähetystöön, jossa viisumitarrat liimattiin passeihimme. Tässä kuva viisumitarrasta passissa.
Nyt sitten ovat alkaneet suunnitelmat ja alustavat järjestelyt... Niitä on MUUTAMA... =)
