Tontut olivat käyneet yöllä ja voi sitä ihanaa kihinää ja iloa, mikä innosta ja jännityksestä syntyi, kun paketteja käänneltiin ja tutkittiin... Muistan hyvin saman tunteen lapsuudesta. Varmaan kaikki muistavat...?!? =)
Aamu alkoi riisipuurolla. Vetelimme paukkukarkkeja; mikä on täkäläinen joulutapa. Paukkukarkin sisällä on krääsää; muovinen/paperinen kruunu, vitsi tai arvoitus ja tarroja, lelu tms. Vähän niinkuin pääsiäismunien krääsät... Mutta pitihän se nyt ainakin tämän kerran kokea.
Puuron jälkeen lapset saivat avata pari pakettia, että suurin jännitys laukeaisi ja myös lapset jaksaisivat mukavasti odottaa jouluvieraitamme, ruokailla jne.
Lähdimme aamulenkille testaamaan upouusia potkulautoja.
Alma harjoitteli käsiseisontaa puuta vasten. Ja välillä hän kiipeili sinne.
Loppupäivän (=lahjojen avaamisen...) odotus kuluikin mukavasti, mm. legoja tehden. Otso teki omaa Star Wars -legoalustansa n.7 tuntia. Tässä Alma auttaa Osmoa legohommissa. Hänelläkin Star Wars-alus... (Teema jatkui... Alma halusi Star Wars -kampauksen, eli prinsessa Leian tyyliä; näkyy parin kuvan päässä.)
Jouluvieraamme Maria ja Phill saapuivat n.14. Aloimme nautiskella jouluateriaa glögien jälkeen. Alma luki tänä vuonna jouluevankeliumin.
Sitten VIHDOIN sai avata lahjat!
Sitten lähdimme rantakävelylle. Ilma oli IHANA! Nimittäin sellainen suloisen lämmin, mutta tuuli kuitenkin voimakkaasti ja se viilensi ihanasti sekä ilman, että kävelijöiden olon. Tässä Phill etsimässä aarteita.
Jani sai napattua hauskan kuvan. Pieni rapu kolossansa. (Muistutan taas, että kuvan saa klikkaamalla suuremmaksi halutessaan.)
Osmo lähti leikkimään parin aussipojan kanssa. Lopuksi hän huusi heille "See ya, mates!" Se tuntuu kivalta, kun lapset saavat rohkeutta puhua enkkua ja erityisesti näin Osmon kohdalla se tuntuu mukavalta siksikin, kun hän ei ole ollut vielä hoidossa/koulussa, ja silti omaksuu kieltä.
Otso aattoiltana rannalla.
Alma sai lahjaksi rullaluistimet. Tässä hän harjoittelee niillä menoa ensimmäistä kertaa.
Kaikki lapsukaiset!
Kuuntelimme iltakaffella netistä Joulurauhan julistuksen. Se oli NIIN tuttua! Lauloimme Porilaisten marssin ja Maamme-laulun täällä muiden mukana. Silmät, kun olisi sulkenut ja käyttänyt jonkin verran mielikuvitusta, olisi kertakaikkiaan siirtynyt Turun Tuomiokirkon läheisyyteen ja nähnyt tuhansittain ihmisiä hytisemässä ympärillään. Se oli jotenkin hieno kokemus. Meille suomalaisille...Phill piti meitä varmaan ihan "pimeinä". =)
Ja sitten rauha laskeutuikin kotiimme. Jossain vaiheessa lapset hipsivät yksi kerrallaan nukkumaan ja Maria ja Phill lähtivät kotiinsa.
Tässä vielä kuusen tähti illalla. Me unohdimme ostaa tähden, Alma siis askarteli sen tuossa tuokissa; tyypillistä Almaa. =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti