Oli yllättävän vaikea keskittyä siellä ulkomaailmassa... Etsin vielä opiskelurytmiä. Hyvään alkuun olen päässyt, mutta on tuplatyö opiskella vieraalla kielellä, siksi siihen menee aikaa.
Mun etuja on se, että olen "vanha" opiskelija, eli itse opiskelu on luontevaa, kivaa ja omat "tekniikat"on jo kehittyneet... Ja tietää, että kyllä mä opin, kun luen...ei tuu silleen paniikkia vaikean tekstin edessä, että "apua, mä en ikinä opi tätä"...vaan ennemminkin, että "no, huh huh...tässä on taas mammalle haastetta"... =)
Lisäksi olen biologian erikoistuja ja yksi lempiaineeni oli solubiologia, eli PERIAATTEESSA mä vaan kertaan. KÄYTÄNNÖSSÄ opiskelen uudelleen, kun KAIKKI pitää osata enkuksi.
(Solun osat, toiminta, kudokset, elimet, rauhaset...kaikki kehon "systeemit"... saäätelyjärjestelmät jnejnejnejnejne...)
Lohduttavaa on se, että näyttää siltä, että nämä anatomian 3 osaa/tasoa ovat haastavimmat. Kun niistä selviää, loppu on PALJON helpompaa. Toki TYÖTÄ riittää, mutta ei tämmöistä nippelipänttäämistä tenttiin.
Alma sai toisen kunniakirjan koulussa; lukemisesta. Vähäks oli kivaa! =)

Kävin keskiviikkona myös lääkärissä eka kertaa. Vähän kuunneltiin sydänääniä ja rupateltiin mukavia... HIUKAN erilaista kuin Suomessa. Toisaalta, kun kysyin maksupuolta (olin yksityisklinikalla), hän sanoi, että "antaa olla, kun et ole töissäkään ja jo NEEEEEEELJÄS lapsi...lähde vaan menemään, ei oteta nyt mitään rahaa..." Mä olin ihan ??? Mutta kiittelin sitten kovasti ja lähdin menemään. En tiedä, onko tämä yleinen käytäntö, vai olinko niin säälittävä, että lääkäritäti päätti säästää rahojani. =D=D=D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti