Ti 9.10. Koulun aloitus

Lapset heräsivät kukonlaulun aikaan. Aika ei kulunut millään... =)

Viimein sitten lähdimme kouluun.

Otso halusi olla yksin, sanoi, että kyllä hän pärjää. Sinne hän meni pihalle kuin olisi aina käynyt Wondall Heightsia. Vähän kirpaisi äidin sydämessä, mutta toisaalta olin myös ihmeissäni ja "ylpeä" hänen reippaudestaan.

No...Alman kanssa odoteltiin pienten puolella, eli eri pihalla. Tytöt olisivat kovasti halunneet ottaa Alman leikkeihinsä mukaan, mutta aluksi Alma vähän ujosteli. Sitten alkoi tunti. Ensin oli nimenhuuto ja ope sanoi suomeksi "huvaa huomenta, Alma"...sitten oli naruhyppelyä. =D Aika hauskaa! He kuulemma hyppivät joka ti ja ke aamu; osa liikuntasuunnitelmaa.

Alma ja suomalainen Roosa olivat apuopen kanssa tekemässä omia juttujaan ja Alma sitten totesi mulle, että voisin hyvin jo lähteä kotiin. =) Jäin kuitenkin vielä pariksi tunniksi. Tosin suurimman osan tästä ajasta juttelin Roosan äidin, Susannan, kanssa.

Lasten jatkaessa koulupäivää Jani ja minä hommasimme kirjastokortit. Jani oli ollut Osmon kanssa pusitossa aamupäivällä; eväät tietenkin pienellä pojalla mukana omassa uudessa eväslaukussaan, kun isosiskolla ja isoveljelläkin sellaiset oli aamulla mukana matkaan lähtiessään.

Kotona tehtiin "remonttia", eli makkarin vessaan laitettiin ovi. Täällä on usein "päämakuuhuoneen" yhteydessä "ensuite" eli sellainen "avoin kylpyhuone"...se on kuitenkin tässä tapauksessa vähän huono, koska siinä on myös wc-pönttö. (Mikä on siis usein vielä erikseen.)

Olimme kuulleet, ettei vuokrakämpissä aina hommat todellakaan toimi. Joko tämä riippuu firmasta, asuinalueesta tai jostain muusta, tai sitten meillä on käynyt tuuri...kaikki nimittäin on toiminut...kopkopkop. Eli esim. täällä on pyydettävä LUPA, jos laittaa koukkuja tm. seinälle. Pyysin lupaa laittaa pyyhekoukun veskiin, niin seuraavana päivänä sieltä tultiinkin laittamaan pyyhetanko omistajan piikkiin. Samoin pyysin siis lupaa laittaa verhotanko veskiin, että saisimme verhon oven eteen, niin seur. pnä tultiin laittamaan ovi.

Lapset tulivat iltapäivällä INNOISSAAN koulusta kertoen, mitä kaikkea siellä oltiin tehty. Otso ymmärtää aivan käsittämättömän hyvin enkkua ja oli jutellut koulukamujensa kanssa paljonkin. Hän oli jo oppinut joitakin leikkejä ja vitsejä yms. Hän kertoi, että luokkakamut olivat kovin avuliaita.