Alma 9 vuotta

Alman synttärikakkuaamiaisella tänä aamuna!


HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ RAKKAALLE JA IHANALLE TYTTÄRELLE!!!


<3 Äiti, Isä, Otso, Osmo ja Amos

Lisäys vielä päivitykseen... saimme yllätysvieraita iltapäivällä... Maria ja Phill tulivat teetä termarissa ja donitseja, kakku ja keksejä mukanaan!

Lauantaina "Head of the River" souduissa

Jani lähti tosi varhain la-aamuna soutukisoihin. Minä pakkasin pari tuntia myöhemmin lapsilaumani autoon ja lähdin ajamaan perään... (en edes eksynyt)... Oli TODELLA kivaa tavata Janin työkaverit, nähdä soutajat, nähdä se ihmismäärä, mikä täällä soudun parissa pyörii ja aistia tunnelmaa... iloa, yhdessäoloa, yhteishenkeä, JÄNNITYSTÄ ILMASSA...

Tässä Churchie'n teltassa kisojen alussa.


Soutajapojilla oli mukavaa lepäillä ja valmistautua kisaan varjossa retkisängyissä...kuka musiikkia kuunnellen, kuka torkkuen...


Sen verran vähän aikaa ollaan oltu täällä, että nämä koulupuvut jaksavat vielä kiinnittää huomiota, ne ovat niin hauskoja! En saanut hyviä kuvia, mutta vähän jotakin...

Tässä erään koulun äitejä hienoine hattuineen kannustamassa...

Väkeä oli kuin pipoa! Kannustuslauluja oli tosi hienoa kuunnella!

Jani ja pari muuta valmentajaa.


Janin pojat tulivat toiseksi... se oli yhtäaikaa iso ilo ja kuitenkin pettymys... Onhan hienoa olla TOINEN, mutta se on toisaalta niin lähellä voittoa... Kyllä ne pojat itkivätkin... Oikein kirpaisi, kun naapuriteltan voittajat huusivat, remusivat, pakahtuivat ilosta ja onnesta aivan vieressä ja omat pojat kuuntelivat sitä yrittäen kestää pettymystään ja toisaalta olla tyytyväisiä itseensä; hyvä soutu se oli. JANIN BLOGISSA (linkki tossa oikealla) itse soudusta enemmän!

Hyvää syntymäpäivää, mummi ja Maria!

"Palkintopäivä"

Hassusti jokaisella lapsella oli tänään jonkinlainen palkinnonsaamispäivä. Otso oli koulujen välisissä uimakilpailuissa ja tuli perhosessa toiseksi, selässä kolmanneksi ja viestissä kolmanneksi. Alma sai kunniakirjan tunnollisesta läksyjen tekemisestä ja Osmo oli saanut musiikissa hyrrän, koska oli käyttäytynyt niin kauniisti. =)

Tyttöjen päivä eilen, torstaina

Edellisestä onkin jo aikaa... Aloitimme tästä rannalta, Wynnumista. Ensin mentiin kahvila-aamiaiselle "Africa Ink" -nimiseen kahvilaan (ihanaa cappuccinoa ja hyvät annokset). He myyvät afrikkalaista taidetta ja käsityötä ja sponsaavat yhtä orpokotia Tansaniassa.


Sitten jatkettiin shoppailulla ja lopuksi kampaajalle. Sieltä ajeltiin yhteen ostoskeskukseen ja lopuksi vielä yhteen erityiseen lempparikauppaan ja iltasella vasta kotiin. Almalla on sunnuntaina synttärit, tämä oli vähän lahjojen ostosreissu yms.

PUOLI VUOTTA Australiassa!!!

Päivälleen 6 kk sitten lentokoneemme laskeutui Australian mantereelle! Olo oli utelias, innostunut, iloinen ja jännittynyt, mutta myös jotenkin hyvin sekava! MIKÄ meitä odottaa? MIHIN me oikein olemme menossa? Onko tämä unta vai totta? =)

No...kone ei jäänyt lillumaan ikuisesti ilmaan, vaan se todellakin laskeutui Australian maan kamaralle, astuimme koneesta ulos ja elämä täällä alkoi! =)

Nämä kuukaudet voisi jakaa tavallaan vaiheisiin... Eka "vaihe" oli ihan vaan aikaerosta toipumista ja pikkuhiljaa tajuntaan menevää tietoa siitä, että nyt me olemme täällä, emme enää suunnittelemassa matkaa, kuten viimeiset pari vuotta olimme tehneet.

Toka "vaihe" voisi olla vaikka se, kun aloimme hoitaa asioita. Niitä olikin järkyttävän pitkä lista...varsinkin näin jälkeenpäin ajateltuna! Samalla totuttelimme mm. vasemmanpuoleiseen liikenteeseen ja muihin paikallisiin asioihin tapoihin ja käytäntöihin. Asioiden hoiteluun kuului mm. asunnon etsintä. Sen löydyttyä koulun valitseminen lapsille...sitä seurasi koulupukujen ja -tarvikkeiden hankinta, sekä koulusysteemeihin tutustuminen yms. Pankkitilit, ajokortit, "kela"-kortit, puhelinliittymät, nettiyhteydet, lääkärin valinta, Janin kurssit, mun opintojen alkaminen...lista olisi PITKÄ...

Kolmas "vaihe" oli asioiden hidasta asettumista ja hoidettavien asioiden vähenemistä. Vieläkin oli koko ajan jotakin... niinkuin elämässä yleensäkin aina tietenkin.. Tähän vaiheeseen liittyi kuitenkin monenlaista tottumista ja pientä juurtumista. Näki luonnon kauneuden, muttei enää huokaillut ihastuksesta joka puskan kohdalla. Kävellessään havainnoi asioita, muttei pyöritellyt päätään kuin turisti. Osasi vastata small talkiin jotakin... =) jne. Koti alkoi tuntua kodilta...

Neljäs "vaihe" on tavallaan meneillään nyt.... voisi ainakin ajatella niin... Janilla on töitä, mulla on opiskelupaikka, lapset ovat tottuneet kouluun (myös Osmo), vauva on syntynyt... Nyt eletään elämäämme täällä, ei ole päivittäin asioita, joita pitäisi selvittää. Meillä on vakkarikaupat, -kahvilat, -puistot jne. =) Meillä on ihania ystäviä, joita emme ehdi edes paljon tapailemaan arjen täyttyessä oman perheen asioista.

Tämä "neljäs vaihe" varmaan nyt sitten vaan kestää?!?

Kuulostaa hölmöltä mainitakin, että PALJON on mahtunut näihin päiviin, viikkoihin, kuukausiin... Niinpä tietenkin on. Tulimme hakemaan mm. auringon valoa ja lämpöä, kokemuksia, kielitaitoa, uusia asioita, sitä että perhe ehtisi viimein olla paljon yhdessä... No, niitä kaikkia olemme nyt saaneet. Saa siis olla kiitollinen! Ja niin me todella olemmekin.

Isosti sopeutumiseemme ja viihtymiseemme on vaikuttanut (auringon lisäksi) serkkuni Marian panostus perheeseemme. Ensimmäiset 10 päivää Marian luona olivat todella ikimuistoiset. Niitä päiviä on seurannut monenlainen apu, Alman ratsastustunnit, hyviä neuvoja, tukea... Sydämellinen KIITOS Marialle ja myös Phillille KAIKESTA!


Yhteydenpito Suomesta on myös ollut runsasta, se on ollut IHANAA! Vaikka ihmiset pysyvät muutenkin sydämessä ja mielessä, niin toki on hienoa, kun kuulee aktiivisesti ystävien ja läheisten kuulumisia, saa kuvia yms.

No...mitä tällä hetkellä ajattelemme Australiasta kotimaana?!?

Jokaisen meidän vastaus olisi tietenkin vähän erilainen. Mutta yritän nyt vähän yleistää... Me kaikki pidämme ainakin seuraavista asioista: ilmasto, luonto, ulkoilmaelämä (mahikset ulkoilla ja tehdä asioita ulkona paremmat kuin Suomessa, koska ympäri vuoden on lämmintä ja valoisaaa), elämäntyyli (rento) ja ihmiset (mukavia, avuliaita, luontevia). Oikeastaan ei ole mitään, mistä emme pitäisi... Jotain pientä tietenkin on...esim. koemme, että monien asioiden hoitaminen on hiukan monimutkaisempaa tai pitkäkestoisempaa kuin Suomessa, mutta loppujen lopuksi nekin aina hoituvat. Mahdollisuudet tuntuvat olevan vähän paremmat täällä kuin Suomessa...esim. opettajat tienaavat todella hyvin (ainakin yksityiskoulusisa, en tiedä valtion kouluista). Eli jos jäisimme tänne ja molemmat opettaisimme privaattikoulussa, taloudellinen elämänlaatu olisi ihan erilainen kuin Suomessa.

Tästä pääsemmekin aiheeseen, mitä Suomesta kaipaa tai mitä ajattelemme sinne paluusta NYT! Me kaikki viihdymme todella hyvin. Samaan aikaan silti on asioita, joita kaipaa Suomesta. -tietenkin. Koti-ikävän määrä ja laatu riippuu täysin siitä, kenestä meistä puhutaan ja minä päivänä puhutaan. On aikoja, jolloin Otso ja Almakin toteavat, että voisivat vaikka jäädä tänne. Näitä kommentteja on usein edeltänyt erityisen kiva viikko tai kaksi... On myös päiviä, kun on kova ikävä isovanhempia tai kavereita. Silloin kysellään varovasti, milloin ehkä palaamme Suomeen... Osmo ja Jani miettivät ehkä vähiten koko asiaa... =) Ja mä taidan kaivata eniten... En haluaisi vielä palata Suomeen, mutta ikävöin aika paljon läheisiä ystäviä ja lähisukulaisia.

Kai se on niin, että jos saisi valita muutama kymmenen ihmistä tänne, tänne olisi ihan kiva jäädä!

Sekalainen postitus arkipäivän kuulumisista

Amos kasvaa. Ehkä ei kuvista niin huomaa, mutta "livenä" huomaa mm. että iho alkaa olla sileämpi (hormoninäppylät hävinneet), monet vaatteet ovat käyneet pieniksi ja hän on virkeämpi, tarkkaavaisempi. Ja on hän jo aika "puntti". =)

Hän jumppaa ikänsä mukaisesti kannattaen päätään, laskien sen alas ja nostaen taas. Hän nousee välillä käsivarsiensa varaan hetkeksi ja taas alas, punnertaa itsensä taas ylös jne. Aiemmin oli tahatonta, "vahinkohuitomista" leluihin ym. Nyt on VÄHÄN tietoisempaa hamuamista... siis VÄHÄN... ja esim. eilen, kun hän osui roikkuvaan leluun, hän hörähti hentoon nauruun. Amos nukkuu ja syö paljon ja hyvin.

Hänellä on tietyllä tavalla säännöllisyyttä päivissä, mutta ei mitään kellontarkkaa... Hän nukkuu yöllä yleensä NOIN 9-12 tuntia, syöden kerran yöllä (jos nukkuu sen 12 t., niin syö 2 kertaa). Päivät ovat sitten vaihtelevia... välillä nukutaan KOKO päivä, välillä torkkuillaan... Välillä hymyillään koko päivä, välillä kitistään. Päiväsyöttöjä on noin 6... eli siis tämä on sitä mainitsemaani "säännöllisyyttä", mutta kuitenkin vielä syömismäärät ja kelloajat vaihtelevat.

Isot sisarukset jaksavat vielä ihastella, mutteivät enää halua häntä KOKO ajan syliin... paitsi Osmo...joka raukka ei saa lupaa ottaa häntä yksin syliin... vielä...


Pojat eilen illalla...kello jotain 18-19... Amos nukkui TAAS...eilen oli sellainen "koomapäivä" pelkkää nukkumista ja välillä maha täyteen maitoa.


Jani imettää... =D

Eilen tuli taas paketteja Suomesta. Amos sai vaatteita ja Alma synttärilahjoja. Annoin luvan avata jo, vaikka ei vielä olekaan synttäripäivä...



Mammalta tuli hauska kortti... Takana luki "treenaan jo, että pysyn tahdissanne"... =D

(Mammalla, pappalla ja Sirpalla on jo lentoliput ostettu...JEE! Mummilla ja vaarilla toivottavasti pian!)

Pappalta ja Sirpalta tuli laatikollinen kaikkea kivaa, mm. kahvia, ruisleipää, suomalaisia lehtiä, karkkia, purkkaa jne. Otin kuvankin, mutta en löydä sitä... =)

Lämmin kiitos taas kaikille! =) Kiitos myös korteista, kirjeistä...

Pari kuvaa tämän päivän kävelyltä. Kävelimme vuokratoimstoomme uusimaan sopimuksen, mikä menee ensi kuussa umpeen. Iloksemme vuokraakaan ei nostettu. =)



Janilla on meneillään viimeinen (kiireinen) työviikko tällä erää tässä koulussa. (Jatkuu taas syksyllä, kun poikien soutukausi alkaa taas.) Hänellä on tänä iltana valmentajien illallinen, ajoi siis jopa partansa. =D Viikon treenit ovat myös tärkeitä, koska lauantaina on kilpailut! Sunnuntaina on sitten koko kauden päättäjäiset ! Ja sitten alkaa loma. =)

Tällaisia ovat aamut Brisbane-joella, kun kaupunki heräilee.



Hoksasin muuten juuri, että TASAN puoli vuotta sitten olimme Helsingin lentokentällä... =)

11.9.2007

Viikonloppu tuli ja meni

Alma ja Osmo pääsivät perjantaina 2 yöksi Marian ja Phillin luo (siitä oma päivitys alempana). Otso jäi kotiin, kun Hal ja Luc tulivat leikkimään perjantaina. Tässä pojat koulun jälkeen...Otso ottaa futissäärisuojiaan pois samalla, kun Hal pompottaa häntä. Kuten huomaatte, isovanhemmat, tramppiksesta on päivittäistä iloa ja paljon! =)


Jani oli siis lauantain taas kisoissa. Janilla on varmaan yli tuhat kuvaa harkoista ja kisoista, muttei saa niitä tänne. =) Tässä nyt yksi SOUTUkuva eilisistä kisoista!


Täällä on syksy alkanut. Sen huomaa lähinnä öisin ja aamuisin. Yöt ovat miellyttäviä, eivät enää hiostavan kuumia. Aamuisin haluaa äkkiä sukat jalkaan ja pitkähihaisen paidan päälle. Ulkona on lämpimämpää aamuisin kuin sisällä talossa. Päivät ovat vielä satunnaisesti jopa kuumia, mutta ainakin lämpimiä, jos ulkoilee paljon, kannattaa vielä laittaa aurinkovoidetta.

Kuvituksena helteessä "savuavat" palmut! =D

Osmon ja Alman elämysviikonloppu

Vein perjantaina Osmon ja Alman Ipswichiin illan suussa. Seuraavana aamuna he olivat päässeet Marian kanssa tapahtumaan, jossa oli mm. aboriginaalien soittoa ja tanssia sekä ihania eläimiä. Lapset kertoilivat innoissaan asioista, joita olivat siellä nähneet ja kokeneet.


Tapahtuman jälkeen he lähtivät Marian ja Phillin mökille, "kuparikaivoksille", Murphy'sCreekiin. Kaikesta sielläkin tapahtuneesta kuulin ajomatkalla takaisin kotiin sunnuntaina PALJON iloisia ja innostuneita kertomuksia.

Tässä mökissä tekemässä puuhakirjaa, jonka saivat tapahtumasta. Huom. ikkunasta näkyvä maisema (vaikka näkyykin vähän huonosti, mutta siellä siintää vuoret)!


Iltakävelyllä, nalle mukana.


Iltanuotiolla! Lapset eivät ole koskaan nähneet Suomessa juhannuskokkoa. Nyt näkivät melkein sellaisen, mutta Australiassa ja maaliskuussa... melkein pääsiäiskokko!


Phill keräsi "Black Boy:n" kukintoja. Näitä toisiinsa hankaamalla aboriginaalit tekivät tulta. Vielä Phill ja co. eivät voineet kokeilla, koska ne eivät olleet tarpeeksi kuivia.


Mutalammen reunalla... lammessa oli kuulemma mielettömän paljon enemmän vettä kuin viimeksi.


Kahlailua eläinten juomapaikalla. Siinäkin oli paljon enemmän vettä kuin viimeksi.




Pieni vesiputous.


Kaverukset! =)


Tässä kaivetaan hämähäkkiä kolostaan!


Ja tässä Osmo etsii kultaa! Ehkä ensi kerralla löytyy enemmän... =)

Vuorikauriit Alma ja Phill.

Matkakumppanukset!

Kaunotar!


Meillä oli KIVAA! =)