Hilkan luona kylässä

Vietimme viihtyisän iltapäivän Hilkka-tädin luona. Tässä hehkeä emäntämme!


Tässä kahvipöydän runsautta ja kauneutta.


Pöydässä Australian lippu. Tämän Hilkka ja Jussi ovat varmasti saaneet jo vuosia sitten, kun tyttärensä perhe muutti Australiaan.


Tässä lapset ihastelevat koralleja, joita Hilkka ja Jussi ovat keränneet Dunk Island -korallisaarelta.

Lapet saivat muistikirjat ja piirustusvälineitä lentokoneeseen ja muutenkin matkalle! Tässä kiitoshaljea...Almakin on jossain välissä.

Loppuun vielä laatikkotilanne... Tässä jo vähän seinää ympärillä. Nyt se on pakkauskunnossa autotallissa, tarkoitus on pakata tänä viikonloppuna!

Kesäisiä puuhia

Just nyt on kuitenkin ensimmiseksi mainittava, että JUURI TÄLLä HETKELLÄ Sauvon koulukeskuksessa alkaa uusi lukuvuosi! Opettajakaverit siellä aloittelevat kahvipöydän ääressä suunnittelupäivää. JOS en olisi aikanaan päässyt kielikokeesta läpi, JOS ei oltaisi jaksettu rutistaa järjestelyjä läpi, JOS viisumia ei olisi myönnetty jne. olisimme kai nyt siellä... Tuntuu aika HIENOLTA olla kotona ja aloittaa piakkoin merirahtilaatikon pakkaaminen. =)

Osmo osallistui Hippo-kisoihin. Tässä isot valmentavat pituushyppyä pikkuveljelle.

Lajit olivat juoksu ja pituushyppy.

Oltiin Kivijärvellä uimassa Meirin ja lasten kanssa. Meidän uimalelumme kiinnitti vähän huomiota. =)

Laatikon kyhäilyä

Tänään Jani sai hitsattua (kiitos Toivosen Osmolle välinelainasta) kehikon laatikkoomme, mistä puuttuu vielä vanerilevyt *hehheh*, mikä lähtee sitten merimatkalle, kunhan se on pakattu. Näytti jotenkin...pieneltä, vaikkei meillä ole aikomus ottaa mukaan kuin ihan välttämättömin. Saa nähdä, miten pakkaaminen onnistuu! =)



Pienet tulivat suihkusta pällistelemään ihmeellistä kehikkoa!

Pari yötä Teiskossa

Pari päivää kului mukavasti Teiskossa. Kuten aiemmassa postauksessa jo mainitsin, aika kuluu mukavammin, kun on ohjelmaa, koska meillä on jo aikamoinen lähtökuume...isoin taitaa olla Otsolla, toisiksi isoin äipällä. Täällä lapset saivat kalastaa ja ravustaa. Tosin kalasaalis oli laiha ja säätkin aika huonot. Säät eivät kuitenkaan estäneet lasten uimista aamusta iltaan! Mölkkyä pelattiin, tikkaa heiteltiin yms.

Tässä pestään rapuja. Tähän mennessä niitä oli tullut jotain 250. Viime vuoden saalis oli 1006!

Pappan pikku apulaiset:

Tässä aloitellaan rapujen nautiskelua:


Osmo nautiskelee:

Otso kärsivällisesti saksia rikkomassa:


Osmo viihdytti meitä soittamalla "kitaraa" ja laulamalla -mitäs muuta kuin Teräsbetonia!

Päivä Seikkailupuistossa

Nyt ollaan alettu keksiä normaalia enemmän aktivitettia lapsille/perheelle. Takana on niin pitkä kesäloma ja vaikka se on ollut työntäyteinen, siihen on mahtunut kyllä kiitettävästi ihan olemista, löhöilyä, nautiskelua ja mm. syöpöttelyä. =) Lapsilla alkaa olla lähtötäpinää, matkakuumetta...niinkuin meillä aikuisillakin! Aika kuluu tunnetusti nopeammin, kun on jotain ohjelmaa. Tässä siis Turun ihanassa Kupittaan puistossa.

Pomppulinna I.


Pomppulinna II. Hainkita.



Mamma oli mukana. Tässä katsellaan lintuja.


Ja yksi apina ehti kiivetä sekunnissa lähes aidan yli. =)



Ja autoilla ajeltiin. Osmolla liikennesäännöt VÄHÄN hakusessa.

Kesäistä Suomen maaseutua

Kuvia vakkarilenkkini varrelta! Täällä samat maisemat talvella.

Lähtö pihalta. Tässä siis kotimme vielä reilut 5 viikkoa!


Sauvon kirkko ja kukkapelto!


Kypsää, kultaista viljaa aamuauringossa!


Jäkäliä, sammalia ja heinää!


Linnut kokoontuvat!


Lehmiä moikkaan aina tässä kohtaa! =)


Vanhassa vajassa traktorivanhus ja lautojen välistä siivilöityvä valo!

Pöheikköä ja peltoa! Täällä mieli lepää!


Olemme asuneet maalla, Sauvossa nyt noin 6 vuotta. Tässä ajassa ehtii hyvin kokea maaseutuasumisen hyvät ja huonot puolet. Joten voi tehdä pientä vertailua kaupunkiasumiseen, mistä on kokemusta 30 vuotta!

Maalla luonto on ihanan lähellä ja elämäntempo hitaampaa kuin kaupungissa. Se sopii mielestäni ihmisen luontaiselle, sisäiselle rytmille paremmin kuin hyvin hektinen tempo. (Toki kaupungissakin voi itse vaikuttaa asiaan...mutta se tapahtuu ikäänkuin luonnostaan maalla. Mielestäni siis.) Maalla on halvempi elämäntapa; ei OLE kahviloita, vaatekauppoja, ravintoloita jne. Rahaa ei yksinkertaisesti kulu...paitsi silloin, kun käy kaupungissa. =) On kivaa, kun kuljet missä tahansa, vastaantulijat heiluttelevat kättään ja "kaikki tuntee kaikki". Koska ollaan oltu opettajia, on erityisen kivaa, kun kaikki kylän isot ja pienet lapset huutelevat ja moikkailevat, missä ikinä vastaan tulevat. Tässä on sitten toisaalta se kääntöpuoli... joskus haluaisi olla anonyymi; esim. jos menet oikein väsyneenä, "räjähtäneenä" ja vaikka lisäksi kiireisenä kauppaan, olisi kiva vaan hoitaa nopeasti asiat ilman, että tarvitsee hymyillä kellekään tai selitellä jogurttitahroja verskoissaan. =D

Lisää mökkikuvia

Tässä vielä sekalainen satsi mökkitunnelmia.

Osmo aamiaisella auringonpaisteessa, josta hän ei diggaa, paitsi uimassa, koska aurinko lämmittää veden ja uimarin... mitenköhän kotiutuu Australiaan?!? =D

Suomimakuja; kesäkeittoa ja nokkosvarrasleipää.


Eräänä iltana paahdettiin vaahtokarkkeja.


Ensin piti kyllä syödä vihanneksia. =)


Schirin ja Ayla (serkkuni vaimo ja tytär).


Alma, Osmo ja Yuri (serkkuni poika, lasten kiva kesäkaveri) leikkimässä pikkueläimillä.


Tässä vielä Otto ja Otso...jotka yrittivät kääntyä pois kamerasta. Esimurrosikä...välillä pyydetään kuvaamaan, välillä suostutaan siihen, useimmiten maastoudutaan. Ja tämä on varmaan vasta lievää alkua... =D



Saarta kiertämässä; Alma ja mamma. Jos tuulee, eikä voi pelata sulkapalloa, meloa tms. käymme kävelyllä saarta ympäri, että saa edes vähän liikuntaa.


Matkan varrelta "Tarzan-puu", jossa on jo 3 sukupolvea kiipeillyt.


Otto ja Otso uimassa. Keli oli kylmä, mutta tuuli voimakas, eli isoja aaltoja!!!

4 yötä Tärpänässä

Oltiin muutama päivä saaressa irti pakkaamisista ja muista matkajärjestelyistä. Janikin oli soutukisoissa pois maisemista, niin oli mukavaa mennä viettämään aikaa jonnekin. Otto (lähes perheenjäsenemme) oli mukana.

Säät eivät suosineet uimista tai kalastamista, mutta molempia tehtiin.

Matoa koukkuun:

Ja pikkutirriäisiä nousi, jotka päästettiin heti takaisin vapauteen.

Osmo lähinnä onki mato-ongella...

...ja Alma virvelöi. (Mäkin heitin kerran ja sain elämäni ensimmäisen virvelikalan...pienen hauen, n.300g...vai oliko se 3 kg...).

Marian ilahduttava visiitti

Eilen serkkuni Maria, joka on asunut Australiassa vuosia, ilahdutti meitä vierailullaan. Tässä muikea Osmo-poika odotetun vieraan sylissä, Hiirulainen omassa sylissään. Hiirulainen pääsee lentokoneeseen mukaan ja on tärkeä kaveri!

Oli ihanaa kysellä kaikkea lähtöön ja maahansaapumiseen liittyvää, kun oli elävä tietosanakirja edessään. Tässä Alma sylissään Ihaa, joka myös pääsee lentokoneeseen koostaan huolimatta, kuuntelemassa minkälaista on lentokoneessa. Erityisesti tämä tarinointi taisi viedä Alman jännityksen pois... KIITOS Maria!!! Jaksoit kertoa niin paljon asioita ja kärsivällisesti vastata lukuisiin kysymyksiin! Nyt me aikuisetkin kieltämättä odotamme Singapore Airlinesin lentomatkaelämystä! =)=)=)



Ja kun Maria teki jo lähtöä, Alma kyseli viimeisiä kartasta... "Kuinka pitkä matka on täältä tänne?" "Entä täältä tänne?" "Entä TÄÄÄLTÄ TONNE?" jne. =)


Kun Maria lähti, Alma sanoi, että olisi halunnut kuunnella vielä ainakin 10 tuntia...paitsi ettei olisi ehkä enää jaksanut! =)

Otso totesi aamulla ensimmäiseksi, miten kivaa oli nähdä Maria! Ja kohta näemme taas...Brisbanessä! Asumme heillä ensimmäisen viikon! Ja jatkossakin sitten välillämme on vain n. puolen tunnin ajomatka.

Matkakuume kasvaa!

Tosin tässä vaiheessa on tullut myös ensimmäisiä haikeusaaltoja. Kuuluvat varmaankin asiaan! =) Eli sellaisia "tajuamisia" siitä, että joku tilanne on viimeinen pitkään aikaan tai että miten mukavaa on voida nähdä läheisiä halutessaan ja sitten tajuaa ja tuntee sen, että pian se ei ole näin. MUTTA ne ovat vain pieniä tunneaaltoja onneksi ja kun ajattelee, mitä kaikkea meitä odottaa, niin tunneaalto onkin iso ja iloinen!