perjantai 15. helmikuuta 2008

Trampoliini tuli taloon(ja vähän muutakin)

Kiitos nyt sitten vielä kerran tästä joululahjasta mummut ja mammat ja muut! Eilen vihdoin saimme sen (oli loppu koko Brisbanesta joulusta asti) ja Jani kokosi sen vielä illalla. Lapset menivät tietenkin heti testaamaan hyttysten hyökkäyksestä huolimatta.


Ja aamulla jo ennen aamiaista piti päästä pomppimaan. Ovat tosi intsinä lahjasta!!! =)


Osmolla oli eilen pelipäivä. Hän halusi vauvan katsomaan, kun hän pelaa, vaikkakin huolehti, voiko vauva katsoa pleikkapeliä, kun on niin nuori. =)

Lassi oli hetken meillä koulun jälkeen äitiä odottamassa ja moikkasi vauvaakin...taisi tykätä.


Ja edistystä on tapahtumassa Osmon esikouluaamuissa, tänään hän meni taas iloisena kuin silloin ekana päivänä, eikä ollut tullut edes itkua eron hetkellä, mikä on ollut se vaikein paikka. JEEEE!!!

Muutakin tapahtui eilen... Katsokaa tästä!


Ja VESALLE superonnittelut vielä! =D

torstai 14. helmikuuta 2008

Arki rullaa...

Tuntuu, että vauva olisi ollut meillä "aina". Hassua, koska hän on tänään 8 päivän ikäinen... ei kauheen vanha! *heh* Hän hoituu siinä sivussa ja vanha arki jatkuu! Tämän kokoisessa perheessä on monta menoa päivän mittaan ja "uutta" arjessa onkin se, että yritetään vähän minimoida lähtöjä vauvan kanssa, ettei raukkaa riepoteltaisi pitkin päivää ja häirittäisi unia jatkuvasti. Tuon ikäisellehän rauha on tärkeintä.

Vauvan lähellä on ihana olla. Otso lukee Akua vauvan "kanssa".


Alma on osoittautunut aikuisen veroiseksi apulaiseksi. Vaipat, rauhoittelu...kaikki sujuu rauhallisesti ja varmasti. Pikku-äiti on saanut isänsä rauhallisen luonteen!

Nautiskellaan toisistamme! =)


Vaavilla on ihan musta tukka ja siihen kiinnitetään huomiota hassun paljon; ehkä aussivauvat syntyvät kaljuina. =)


Ja narulla liehuu 5 vuoden tauon jälkeen pikkuisen ihmisen pyykkiä!!! =)

Osmolla on tottumista esikouluun. Kieli on tietenkin yksi tekijä, mutta meidän mielestämme myös se, että hän ollut 8 kk kanssamme kotona. Olisi Suomessakin tottumista lapsiryhmään ja ohjelmarikkaaseen päivään. Iltapäivisin hän on iloinen ja toteaa, että on ollut hauskaa tai "tänään mä totuin eskariin" ja koulun ohi ajaessamme hän vilkuttaa kouluun ja sanoo "hei heikoulu, huomenna nähdään", mutta sitten aamulla tulee kyyneleet silmiin ja sydän alkaa hakata. =( Mutta KYLLÄ SE SIITÄ! Edistystä alkoi mielestäni tapahtua vauvan synnyttyä, eli hän oli sitäkin varmaan jännittänyt.

MUTTA siis eräänä päivänä Jani oli vähän aikaa aamulla siellä tukena ja turvana ja sai napattua pari aika kivaa kuvaa. Ei luulisi, että on tylsää mennä eskariin, kun tytöt tulevat halimaan...


...ja pusimaan!

keskiviikko 13. helmikuuta 2008

Sunnuntaikävelyllä

Sunnuntaina 10.2. vauva heräsi ensimmäistä kertaa kotona makoisilta pitkiltä unilta.

Lähdimme pikku kävelylle aamupäivällä koko perheen kesken. Sekalaisia kuvia matkan varrelta, kiersimme vain korttelin hissukseen.


Tämä kuva on talomme edestä. Olemme nimenneet tämän "Sydänpuuksi". (Tämä on se, mikä kukki joulua ennen punaisenaan.)

"Pikku-Muffinssi" kulki vaunuissa ja työntäjä vaihtui monesti matkan varrella.

tiistai 12. helmikuuta 2008

Vauvan syntymä ja ensipäivät

No niin! Nyt tulee sitten kuvia ja tarinaa pojan elämän ensitaipaleelta. Hän nukkuu nyt rauhallisesti pylly pystyssä sängyssään. Hän vaikuttaa hyvin rauhalliselta persoonalta. Hän syö ja nukkuu paljon, eli on oikea pikku enkeli. =) Esimerkiksi viime yönä nukkui 8,5 tuntia... ja siis syömättä... -uskokaa tai älkää! Edellisyönäkin noin 7 tuntia, mutta söi kerran välissä, mutta jatkoi sitten aamu-unia tuntikaupalla... Sylejä ja apua riittää, kun vauva on neljäs... Aikamoisissa onnenhöyryissä täällä ollaan!!!

Tässä poika on noin tunnin ikäinen. Hän katseli kovasti, miltä maailma näyttää. Näitä poskia on kiva suukotella! =) Ja tummaa tukkaa löytyy, aivan kuten sisaruksillaankin aikanaan!


Osastolla. Jouduimme molemmat antibioottitippaan pariksi päiväksi, koska meillä oli kuumetta heti synnytyksen jälkeen (molemmilla yli 39 ast.) tulehdusmahdollisuuden vuoksi. Onneksi se oli jotain muuta ja pääsimme sitten kotiin lauantaina.


Isot sisarukset ensitapaamisella!


Vielä muutama sylittelykuva:

Osmo ja vauva. (Nalle kainalossa on Alman tekemä ja Osmo laittoi sen vauvan kainaloon.)


Otso ja vauva.


Alma ja vauva.


Iskä ja vauva.


Kotiinlähdön aika. Vauvalle puettiin teemaan sopiva paita! =D (Ostin sen jo Suomesta kirppikseltä viime kesänä.)


Vauva ja äiti odottelivat, että isä pääsee töistä ja joutaa meitä hakemaan. Kun vauva teki tuloaan ja sitten syntyi, oli ukkosmyrsky. Kotiin lähtiessämme paistoi aurinko ihanasti lämmittäen ilman ja fiiliksen. Kotona odotti ihana kukkatervehdys Melbournessa asuvalta Janin tädiltä perheineen.


Kerron vielä sairaalakokemuksesta, mikä oli hyvin positiivinen. Henkilökunta oli erittäin ammattitaitoinen ja (taas kerran) hoitajat, kätilöt jne. mielettömän ystävällisiä ihmisiä.

Systeemit samat kuin Suomessa, mutta ainakin TYKS:iin verrattuna just tämä sairaala oli ehkä vähän luomu-henkinen. Synnytyksen kulkuun ei haluttu puuttua tutkimalla koko ajan kohdunsuun tilannetta tai tarpeettomilla toimenpiteillä. Lisäksi vauvaa ei pesty!?! Suositeltiin, että pestään vasta noin 2 päivän kuluttua. Huomasin vaikutuksen kahdella tavalla. Ensinnäkin vauvan iho oli heti todella pehmeä ja sileä, eikä olleenkaan kuiva tms. Luonto on järjestänyt kinan vauvan iholle, että se suojaisi ihoa, eikä siksi, että se pestäisiin pois. =) No...se toinen vaikutus alkoi tuntua nenässä parin päivän päästä, jolloin sitten mukavuussyistä pesin "tuoksut" pois. Sitten imetystä tuettiin kaikin mahdollisin keinoin, samoin vauvantahtisuutta. Äideistä pidettiin niin hyvää huolta, että välillä tunsi olevansa joko itse se pikkuvauva tai sitten prinsessa. Ruoka oli maittavaa (pitää mainita erikseen, kun sitäkin usein arvostellaan...), vaikka tietty siihen olisi alkanut kyllästyä, jos pitkän olisi joutunut olemaan... Mutta kyllä vien sinne laatikollisen korvapuusteja kiitokseksi jonain päivänä! (Henkilökuntaa oli paljon. Laskin, että 3 päivän aikana mua "hoisi" yli 20 eri hoitajaa + lääkärit ja kätilöt.)


Sokerina pohjalla: PUSUJA KAIKILLE!!! =) Erityisesti isovanhemmille!!! <3

maanantai 11. helmikuuta 2008

Vauvaonnittelut iskän työpaikkauutisissa

Pikainen postaus, kun vauva on sitä mieltä, että hänen syömisensä on tärkeämpää kuin mikään muu, eli pitkään postaukseen ei vieläkään pysty, vaikka sormet syhyävät laittaa pikkuisesta kuvia ja kertoa vähän kokemuksia. (Rivien välistä voi lukea päiväohjelman...imetystä, imetystä, imet...)

Asiaan... Kunnes uutiskirje vaihtuu, TÄSTÄ klikkaamalla näkee varmaan vielä pari päivää vauvaonnittelut Janin koulun (eli työpaikan) uutiskirjeen lopussa.

Eli kun klikkaat tuonne, niin klikkaa sieltä sitten kohta (valkoisella pohjalla Rowing -otsikon alla) "Newsletter ... 9th of February..." tai jotain sellaista. Selaa sitten se liitetiedosto loppuun, siellä lopussa on "Congratulations Yani!"

Tässä poika ensi kertaa iskän sylissä.

torstai 7. helmikuuta 2008

"Aussie Boy"


Ensimmäinen postaus tähän blogiin ja minkälaisissa merkeissä...

Eilen 6.2.2008 kello 20:02 meidän perheeseen syntyi pieni pullurainen poika. Pojalla oli mittaa 54cm ja painoa 4450g. Äiti ja vauva voivat hyvin.

tiistai 5. helmikuuta 2008

Lapsialapsialapsialapsia.............. (ei vielä sitä neljättä...)

Tulee pitkä päivitys lapsista, heidän tekemisistään ja kuulumisistaan! Haloo siis jälleen isovanhemmat ja muut lasten läheiset! =)

Mulle tai Janille ei ole tapahtunut mitään, mistä kirjoittaisi! =D

Osmo on aamuvirkku...herää usein 5:ltä...tänä aamuna noin 5.15. Hän alkoi päivittää blogiaan. Sen osoite julkaistaan pian...hän päivittää sitä kovin harvoin. =)


Osmolla on ollut vähän surku olo!. =( Hän periaatteessa tykkää kaikesta esikoulussa, mutta tuntui silti kurjalta mennä sinne tänään. Ihan oli vähän itkua, mikä kertoo, että tunteet olivat voimakkaat, hän kun ei useinkaan ole murheissaan, saati niin surullinen, että itkisi. Eilen illalla jo puhuttiin paljon aiheesta hänen aloitteestaan. Ymmärrettäväähän se on, että tottuminen ja sopeutuminen vie aikaa, kun ajattelee, mitä kaikkea hänen elämässään on tapahtunut viime kuukausina ja totesimme myös, että hän on olut iskän ja äiskän kanssa 8 kk. Olisihan siinä Suomessakin tottumista aloitta hoito/eskari/koulu. Kävi myös ilmi, että häntä jännittää kovasti äidin synnytys. Voi pientä! Emme ole edes tajunneet, miten iso juttu vauvan syntymä on hänelle. Osmosta tulee eka kertaa isoveli! Ei mikään ihan pikku juttu! =)

Janilla sattui olemaan vapaa aamupäivä, joten hän meni mukaan tänään vähäksi aikaa lisäturvaksi. Ja hyvinhän se päivä sitten meni... =)

Tässä Osmo ja joku tyttö ovat "leader":eitä. Joka päivä vaihtuu leaderit. He ovat jonon ensimmäisiä yms. Kun Osmo ei ollut (tietenkään) ymmärtänyt sitä asiaa, niin tämä tyttö oli tullut hakemaan Osmoa, että "Hei, me ollaan leadereitä, meidän täytyy nyt mennä!" Ja sitten menivät! =) (Tosin sormikin meni suuhun.) Sitten joku Jack on jo Osmon hyväkin ystävä. Ja iloisena hän tänään saapui eskarista! Ja kun kysyin, minkälainen päivä oli, hän vastasi "tosi hauska"...että kyllä se siitä! =)

Tässä musisointihetki esikoulussa aamulla.




Heidän "reissuvihkonsa" on nimeltään Communication Book ja siihen tulee joka päivä viesti, miten on mennyt ja lapsi piirtää siihen kuvan. Vastaavasti vanhemmat voivat laittaa viestiä siihen. Sitten ympyröidään valmiista kuvista, mitä on tänään tehnyt, niin vanhemmat voivat jututtaa lastaan tekemisistään!

Tänään Osmo oli piirtänyt Star Wars-kuvan!


No...Alma sitten. Alma on aivan innoissaan hänen uudesta opettajastaan. He tuntuvat tekevän paljon asioita, mikä on tosi kivaa tietenkin. Nyt on meneillään siis "Term 1", eli ensimmäinen lukukausi. Lukukausia on 4 vuodessa. Yhdessä termissä on 10 viikkoa. Ekalla ja vikalla viikolla ei ole "projektia", muilla viikoilla on. Esimerkiksi huomenna on Alman vuoro esitellä lelu! Hän valitsi lempilelunsa Ihaan ja mietti, mitä siitä voisi kertoa suomeksi ja sitten minä kirjoitin lapulle ne asiat enkuksi, josta hän opetteli sanat ulkoa ja se tarina menee näin: (taas videoin väärinpäin...)



Otsolla alkaa laueta alkujännitys. Uusi ope tuntuu TODELLA kivalta. Mäkin olin jo vanhempain"vartissa" ja tuli tosi hyvä fiilis. Otso ja Alma pääsevät aina välillä eskarin puolelle vähän jeesaamaan Osmiskosmista! Otso on siitä erityisen innoissaan, hänellähän on se vahva suojeluvietti pikkusisaruksiaan kohtaan ollut aina. Ja tykkää pienistä lapsista; edelleen haluaa opettajaksi isona!

Äidillä alkaa käydä aika vähän pitkäksi, kun olo on jo niin tukala, että lukee AKU ANKKAA!!! Eka kertaa vuosikausiin ja Otso sai siitä sitten melkein hepulin ja hänen oli pakko ikuistaa se hetki. =D (Loistava lehtihän se on, on vaan kiinnostanut enemmän jotkut muut lukemiset viime vuosikymmeninä!) Ja samalla näkyy aika makeesta kuvakulmasta, että beibi olisi kyllä koonsa puolesta varmasti valmis jo syntymään!!!

Ja näitä piirustuksia ja erilaisia lappusia aiheeseen liittyen löydän jokapuolelta kämppää... Alma odottaa PIKKASEN vauvan syntymää...


Nyt lapset ovat uimakoulussa. Tässä uintikuva siitä edellispäiväisestä sateessa uimisesta!

Ja syötiin me tänään Runebergin torttujakin!

(Syötiin laskiaispullat jo sunnuntaina, kun laskiaistiistai ja Runebergin päivä osuivat tänä vuonna samalle päivälle ja kumpaakaan herkkua ei tietenkään voi jättää väliin ainakaan meidän herkkupeppuperheessä! Nämä päivät ovat sattuneet päällekkäin kuulemma viimeksi 1800-luvulla!)


Onnea Anjalle ja Hanna O:lle!!! =)

sunnuntai 3. helmikuuta 2008

Sadepäivä!

Yöllä satoi jo paljon. Aamulla sitä tuli yhä rankemmin kuuroin. Minä ja lapset juoksimme sateeseen hyppimäänkin aamulla...se oli ihanaa! =) Lapset menivät lopuksi vielä uimaan. Allas on pian piripinnassa, jos sade jatkuu koko päivän!!!

Lähdimme kauppaan etsimään sitä (eilisessä postauksessa mainitsemaani) mantelimassaa (ei löytynyt, kuten arvelimmekin), kun ei kerran päästy synnyttämään... Tässä muutama kuva veden määrästä matkan varrelta. Tiet olivat monista kohdin poikki.

lauantai 2. helmikuuta 2008

Soutukisat Sunshine Coastilla

Jani oli työn puolesta tänään soutukisoissa Sunshine Coastilla (meiltä matkaa noin tunti) ja lapset pääsivät mukaan. Kisat olivat menneet ihan hyvin. Ja lapsilla oli ollut tosi kiva päivä siellä isän kanssa! Kuvia ei paljon, mutta joitakin Alman napsimia sentään!

Iskä puhuu englantia! =)


Velipojat hetkenä, kun ei satanut (siellä oli satanut lähes koko ajan ja lujaa, jäi siis biitsikeikka tekemättä).


Joku Almaa kovasti kiinnostanut kalanpala, jonka hän halusi tänne blogiinkin!!! =)


Ja sitä sadetta!!!

Illalla leivottiin ajankuluksi pullia laskiaispullia varten huomiseksi. Pitänee metsästää aamulla mantelimassaa! (Mieluummin kyllä paijaisin jo vauvaa sairaalassa...) Tässä uuniin menossa Osmon huolella piparimuotilla tehtyjä pullia. =)